sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Isänpäivä

Isänpäivä tuli ja isyysloma loppui. Suunnittelin yllättäväni töistä palaavan päivänsankarin hankkimalla (ja leipomalla) kahvipöydän täyteen herkkuja. Lapsen vatsanväänteet kuitenkin jättivät valmistautumiseen vain muutaman tunnin aikaa. Kortin/kirjeen kirjoittaminen hoidettiin imetyksen aikana, jonka jälkeen bebe vaunuihin ja kohti kauppaa.Harmi vaan, että perillä odotti pimeä valintatalo. Niin, se isänpäivä. Hätäratkaisuna ärrälle, jonka valikoimista ei löydy yhtäkään ostoslistani tuotetta. Ylihintainen suklaalevy kassan kautta mukaan ja vuokraisäntäperheen oven taa pyytämään kananmunaa. 

Näillä eväillä päätin saada tehdyksi edes pienen mutakakun. Pienokainen tosin piti huolen ettei käsiä ollut käytettävissä enempää kuin yksi kappale. Kääräisin puolivälissä tyypin kantoliinaan jossa viihdyttiinkin ihan hyvin. Siis niin kauan kunhan pysyin laulaen liikkeessä. Neljän tunnin jalkeilla olo vaan sai aikaan melkoisen "paikat räjähtää"-fiiliksen alakerrassa...

Mutta sain kuin sainkin pöytään edes pienen kakun. Ainakin se tehtiin täydellä rakkaudella. Ja on tuo mies kyllä isänpäivänsä ansainnutkin jo näiden kolmen viikon perusteella. Henry on ollut korvaamaton apu näinä ensiviikkoina, kun oma vointi ja jaksaminen on ollut mitä on. Isänsä syleilyssä tyttö rauhoittuu parhaiten ja on noita kahta vaan ihana seurailla. Parempaa isää en lapselleni voisi toivoa.

6 kommenttia:

  1. Ei vitsi, äkkiä sitä unohtaa. Mä en enää muistanut tuota alakerran "paikat räjähtää"-fiilistä. :D ..mutta nyt kun sanoit niin joo, tuttu tunne! Onneksi meni ne jomottelut ohi suht nopsaan. :)
    Aika supersuoritus tuo mutakakku kyllä, ottaen huomioon nuo pienet vastoinkäymiset! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti meneekin pian ohi :) Itkuisen vauvan kun saa rauhoittumaan vain liikkeessä, joka taas saa äidistä itkuisen.

      Poista
  2. Onnea on ihanat isät,en tiedä itsekään missä oltaisiin ilman tuota puoliskoa...ja sitten kukkaruukkuun, meillä oli mahakipuilut hyvin tuttuja juttuja ensimmäiset kuukaudet.Helpotusta toi oman ruokavalion tsekkaus ja lopullisen avun antoi osaava vyöhyketerapeutti.

    Moi taas,
    Vellamo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruokavaliota olenkin jo hieman karsinut, täytynee paneutua lisää. Ja vyöhyketerapia houkuttelisi myös. Etenkin tälläisten aamujen jälkeen, kun edelliset 7h on kuluneet itkien, imettäen, puklaillen ja nukuttaen. Uuvuttaa.

      Poista
    2. Tommonen meno on ihan peehommaa...ja mahahommiin auttoi meillä myös se,että d-tippoja annettiin tooosi varovasti eli tyyliin 1 tippaa viikko,2 tippaa seuraava viikko jne.ja ELOSSA on vielä meidän reilu 1vee vieläkin (vaikka neuvolan ohjeistus on muuta toista)

      Meidän vyöhyketerapeutti ohjeisti,että äidin pahimmat ruoka-aineet mahakipuiselle vauvalle imetyksen aikana on esim. suklaa :'( , sipuli,omenat,vahvasti maustettu ruoka ja ruisleipä.

      Ääh,onko musta kehkeytymässä nyt sellanen ärsyttävä täti joka neuvoo joka asiassa, mutta hyvää mä vaan tarkotan :D

      Poista
    3. Voi usko pois, kaikki neuvot kokeneemmimta ovat nyt enemmän kuin tervetulleita! :) voihan suklaa sentään!

      Poista